Historia

Parsakaalin historia ihmisen ravintona ulottuu lähes ajanlaskumme alkuun. Roomalainen luonnontutkija Plinius vanhempi kirjoitti parsakaalin kuvaukseen sopivasta vihanneksesta roomalaisten ruokapöydissä jo ensimmäisellä vuosisadalla. Vielä nykypäivänäkin kohtalaisen hyvin tunnetussa roomalaisessa Apicius -keittokirjassa on todettu olevan viitteitä parsakaaliin.

Parsakaali pysyi kauan vain italialaisen keittiön raaka-aineena ennen kuin sen käyttö laajeni muualle maailmaan. Ensimmäiset merkinnät parsakaalin käytöstä Italian ulkopuolella löytyvät Ranskasta vasta 1560-luvulta, ja Englannissa vuonna 1724 julkaistussa Philip Millerin Puutarhurin sanakirjassa sitä luonnehdittiin vielä kummajaiseksi josta ei tiedetty juuri mitään. Sen aikaisessa Amerikan siirtokunnassa toiminut puutarhuri Thomas Jefferson teki uuden mantereen ensimmäiset todistetut parsakaali-istutukset eurooppalaisista siemenistä 27. tuokokuuta vuonna 1767. Tästä huolimatta parsakaali pysyi melko tuntemattomana Amerikassa kunnes sen käyttö alkoi yleistyä vasta 1920-luvulla.

Suomessakin parsakaali tuli ihmisten tietouteen 1900-luvulla ja varsinaiseksi joka kodin vihannekseksi se tuli vasta 1990-luvulla, jolloin kulutus ja viljely lisääntyivät Suomessa tuntuvasti. Tänä päivänä Suomessa kulutetaan yli puoli kiloa parsakaalia henkilöä kohti vuodessa. Tämä määrä tekee parsakaalista yhden suosituimmista erikoiskaaleista Suomessa.